Pöytäkirjat
5.12.2024 - Opetustilaisuuteen ja sen pohjalta laadittuun pöytäkirjaan käytetty aika: 11.30-19.30
Jasminin kirjoittama osuus pöytäkirjasta:
Aloitimme klo 11.30 käymään läpi Jennin tekemää mindmappia luvusta 2. Toinen seurasi esitystä isommalta screeneltä. Jenni kertoi mindmapin lukuohjeita ja värikoodeja sekä sitä miten mindmappia tulisi tulkita ja miten siinä tulisi edetä. Jenni oli rakentanut mindmapin Flinga-alustalle. Ensimmäisenä Jenni alkoi käymään läpi luvun 2 historia osuutta, jossa käytiin läpi valtion käsitettä sekä Montevideon neljä tunnusmerkkiä eli niitä joiden perusteella valtio on saanut tunnustuksensa ja kehittynyt ajan myötä. Historia osuudessa keskustelimme Paavin merkityksestä 1800-luvulla. Seuraavaksi Jennin mindmapissa siirryttii valtioiden ja hallituksen tunnustamiseen. De jure ja de facto hallitusten tunnustaminen ja itsemäärämisoikeus olivat aiheen isot kulmakivet. Valtioiden tunnustamisessa oli henkilö nimeltä Hersch Lauterpacht, joka oli merkittävä oikeustieteilijä ja joka puolustu valtioiden velvollisuutta tunnustaa entiteetit, jotka täyttävät valtiollisuuden kriteerit. Sitten Jenni siirtyi valtion jatkuvuus ja häviäminen sekä uusien valtioiden synty aiheeseen. Tabula rasa periaate nousi esille. Keskustelimme siitä, että esimerkiksi sotien aikana valtion suvereeniteetti ei häviä kokonaan, vaikka valta olisi väliaikaisesti toisella valtiolla hyökkäyksen aikana. Keskustelimme myös Trail Smelter tapauksesta, joka oli myös luennolla harjoitustehtävän tapaus . Seuraavaksi Jenni siirtyi käsittelemään Yhdistyneiden kansakuntien järjestelmää ja elimiä, jossa esille nousi YK:n peruskirja sekä turvllisuuneuvosto, sihteeristö ja yleiskokous. Keskustelimme siitä, että yhdellä valtiolla ei ole yksittäistä ääntä vaan äänioikeudet jakautuvat maanosien mukaan. Sen jälkeen Jenni siirtyi aiheeseen institutionaalinen yhteistyö ja kansainväliset järjestöt. Aiheessa oli paljon uutta asiaa sekä aihe oli kokonaisuudessaan laaja. Uutena asiana tuli molemmille kansainvälisten järjestöjen vastuuta koskevat artiklat (ARIO)
Mielestäni Jennin mindmap oli onnistunut ja pidin erityisesti värien käyttämisestä eri aiheissa. Aihepiiri tuli kokonaisuudessaan tutuksi ja mieleeni jäi erityisesti henkilöt ja niiden muodot mindmapissa. Myös monet esimerkit ICJ ratkaisuista auttoivat havainnollistamaan aihepiiriä paremmin. Kysyin Jenniltä täsmentäviä kysymyksiä jos jokin asia jäi epäselväksi. Keskustelimme myös aiheesta esityksen aikana, joka mielestäni tukee oppimistani ja asian ymmärtämistä.
Asiat jotka jäivät mieleeni Jennin mindmapista ja esityksestä:
Valtion määritelmä
Paavin merkitys: Pyhä istuin ja Vatikaani valtio käyttää suvereeniteettiään 0.5 m² alueella
Tabula Rasa
YK: sihteeristö, turvallisuuneuvosto, yleisistunto
Jatkuvan valtion käsite, valtion hajoaminen uusiksi valtioiksi
Oikeushenkilöllisyys: valtiolla on sellainen
Kansalaisjärjestöillä on myös oikeushenkilöllisyys
Tämän jälkeen Jenni esitteli minulle määritelmät luvusta 3.
Jennin laatimat keskeiset käsitteet olivat selkeät ja helpottivat luvun 3 ymmärtämistä. Mieleeni jäivät erityisesti Jus cogens, mikä on ollut keskeisenä asiana jokaisessa luvussa. Sekä erilaiset periaatteet esimerkiksi passiivisen persoonan periaate jonka mukaan valtio on oikeutettu käyttämään toimivaltaansa ulkomailla tehdyistä teoista, jos uhrit ovat sen valtion kansalaisia, joka vaatii toimivaltaa. Käsitteet selkeyttivät kansainvälisen oikeuden perusteita. Jenni onnistui tekemään käsitteistä sellaiset, jotka helpottivat omaa oppimista.
Jennin kirjoittama osuus pöytäkirjasta:
Tämän jälkeen Jasmin aloitti luvun 4 läpikäymisen mindmapin esittämisen muodossa. Jasmin ensin kertoi mindmapin lukuohjeet sekä kappaleiden värikoodit. Mindmap oli johdonmukainen ja yksityiskohtainen. Oikein ja väärin merkit mindmapissa auttoivat ymmärtään asiasisällön merkityksen. Sen jälkeen Jasmin aloitti kappaleen 11 läpikäymisen, joka käsitteli diplomaattista suojaa ja asiavaltuus kysymyksiä. Keskustelimme vattelin fiktiosta ja siitä että, kuka tahansa joka aiheuttaa vahinkoa kansalaiselle valtion alueella, merellä tai avaruudessa, on vastuussa kyseisen kansalaisen valtiolle. Myös erga omnes normit tuli tutuksi. Keskustelimme myös siitä, että diplomaattinen suoja edellyttää kansalaisuutta. Sen jälkeen siirryimme kappaleeseen 12 kansainvälinen riitojenratkaisu ja ICJ. Jasmin esitteli esimerkiksi valtioiden välisiä neuvotteluja sekä sovittelua. Myös oikeudelliset ratkaisukeinot käytiin läpi ja tutuksi tuli erityisesti ICJ sekä YK:n peruskirjan tuomioistuimen järjestysmuoto. Seuraavaksi Jasmin siirtyi kappaleeseen 13, jossa aiheena oli voimankäyttöä lievempi täytäntöönpano. Keskustelimme vastatoimista sekä taloudellisista pakotteista ja sanktioista. Pohdimme Ukrainan ja Venäjän tilanteen kautta erilaisia vastatoimia. Viimeisenä Jasmin siirtyi kappaleeseen 14 voimankäyttö ja kollektiivinen turvallisuus. Keskeisiä asioita oli YK:n peruskirjan artikla 2(4) sekä siihen poikkeus artikla 51. Keskustelimme itsepuolustuksesta sekä humanitaarisesta väliintulosta. Keskeistä kappaleessa oli myös kollektiivinen turvallisuus ja voimankäyttö.
Päällimmäisenä jäi mieleen luvusta neljä:
Diplomaattinen suoja,
Vastatoimet,
Sanktiot
Taloudelliset pakotteet
Tuomioistuinmenettely
Rauhanomaiset riidanratkaisumenettelyt ( luennolla käyty myös läpi)
YK:n peruskirja 2(4) ja poikkeuksen artiklan 51 sekä YK:n peruskirjan 103 artiklan etusijasäännös